Ilinniagarineqarsinnaasut

Ataani atuarneqarsinnaapput PI/SPS'imi ilinniagarineqarsinnaasut naatsunnguamik nassuiarneqarneri. Neriuppugut paasissutissat nassaarerusutatit nassaarisimassagitit, taamaanngippat saaffiginninnissannut tikilluaqqusaavutit. 

Aamma video takujuk ilinniagaqarfimmut tunngasumut

 

Video takujuk una toorlugu


Illoqarfigisanni Piareersarfiup qinnuteqaatit tigoreersimassavaa kingusinnerpaamik 1. marts.

Perorsaasutut sammivilimmik bacheloritut ilinniarneq

Perorsaasutut ilinniarneq ulluinnarni taasarparput SPU. Kalaallit Nunaat perorsaasunik atorfissaqartitsivoq! Kalaallit inuiaqatigiit – soorlu inuiaqatgiinni allani aamma taamaattoq – sukkasuumik allanngoriartorput. Tamatuma nassataraa perorsaasut suliassaat unammilligassaallu pilersinneqartuarmata.



Qinnuteqarfissap killigitinnera

Kissaatigigukku perorsaasunngorniarluni ilinniarnermut tiguneqarnissat TAAVA illoqarfigisanni Piareersarfiup qinnuteqaatit tigoreersimassavaa kingusinnerpaamik 1. marts.



Suliffigineqarsinnaasut:

  • Ulluunerani paaqqinnittarfiit
  • Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit
  • Atualeqqaat Innarluutilinnik sullissiviit
  • Utoqqarnernik sullissiviit
  • Pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfik
  • Siunnersuinermik aamma
  • pinaveersaartitsinermik suliaqarneq

Ilinniarnerup aaqqissuussaanera


Perorsaasunngorniarluni ilinniarneq sivisussuseqarpoq ukiut sisamaat avillugu – agguataarneqarluni semesterinut arfineq marlunnut ilinniarnerlu ingerlaqqiffiusumik ilinniarnertut isigineqarpoq. Piffissat suliffimmi sungiusarfiit marluupput tamarmik sap. ak. 14 18-nillu sivisussuseqartut. Ilinniakkap nassuiarneqarluarnera aamma sammiviit misilitsissutaasartullu uani ilinniarnerup aaqqissugaanerani atuarneqarsinnaavoq

Ilinniarniarluni tiguneqarnissamut piumasaqaatit


Ilinniarnermut tiguneqassagaanni piumasaqaataavoq:

  • ilinniarnertuunngorniarnermi angusisimanissaq
  • imaluunniit 20'nik ukioqalereersimanissaq, allamik tassunga attuumassutilimmik atuagarsorluni ilinniarsimanissaq
  • imaluunniit Socialassistentitut (SAU) ilinniarneq naggataarlugu misilitsinnermi angusisimanissaq
Ilinniarnerup aallartinnissaa

Ukiut tamaasa augustimi atuaqatigiit ataatsit 22-t miss. ilinniartullit aallartittarput. Ilinniarnerup atuagarsornertaa taamaallaat Ilulissani pisinnaavoq.

Paasissutissat pingaarutillit


PI/SPS-mi Ilulissaniittumi ilinniartuuguit, illoqarfiup avataaniit aggerlutit inissiamik imaluunniit ineeqqamik pisatsersoreernikumik tunineqassaatit.

Inissiat ineeqqallu nutaajupput pisatsersoreernikuullutillu. Tamannalu isumaqarpoq pigisat pingaarutillit kisiisa nassarlugit maannarsinnaasutit. Kisiannili kissaatigigukku pisatat pigisat nassarusullugit akuersissutaavoq container-i 5,46m3 imaluunniit nassiussillutit annerpaamik 6 m3. Nammineerlutit pisattat poortornissaat, poortuinermilu anigaasartuutit isumagissuatit. Taamaattorli container-mik nassiussiniarlutit kissaateqaruit Perorsaanermik Ilinniarfimmut qinnuteqaammik immersugassamik piumassaatit.

Ilaqutariiullusi aggissagussi inissiamik tunineqassuusi. Inissiat ininik marlunnik initaqarput. Inissiani errorsisarfeqarpoq, errorsiveqarpoq aamma panersaaveqarluni.

Kisimiillutit aggissaguit ineeqqamik tunineqassuutit. Tassanilu isersimaartarfimmi ataatsimoorussanik atortorissaaruteqarpoq, errorsisarfeqarluni isaarissani tamani.

Inimik attartorneq inersimasumut ataatsimut 850,00 kr.-inik akeqarpoq.

Aningaasanik nakkartitsilluni oqarasuaat ilinniarfimmi pigineqarpoq, ilinniartunik atorneqarsinnaasoq.

Allaffik nalinginnaasumik ammasarpoq nal. 8.00 - 16.00, saaffigineqarsinnaasoq oqarasuaammut 38 35 50. Piffissamilu juli qaammat matoqqasinnaavoq imaluunniit ammasarnera annikinnerusinnaalluni.

Ilinniarfimmi allakkasuartaat email'at allaffik@pi.sps.gl

Annertunerusumik paasisaqarusukkaanni


Akissutit amigaateqarsorigukkit PI/SPS’imut sianernissannut imaluunniit mailernissannut tikilluaqquneqarputit.

Sungiusartut quppersagaat nittartakkamut

 

Perorsaasutut sammivilimmik bachelorinngorniartutut ilinniarnermi ilinniartut marloriarlutik sulinermik misiliisarput.

Sulinermik misiliineq siulleq semesterip aappaani pisarpoq. Sap ak 14-inik sivisussuseqarluni.

Sulinermi misiliinerup aappaa semesterip tallimaanni pisarpoq. Sap ak 18-inik sivisusseqarluni.

 

Sulinermik misiliisunut aqqutissiuisunut aamma ilinniartunut quppersagaq pdf fil-inngorlugu aaneqarsinnaavoq. 

Praktikhåndbog

Ilinniagaqarnermik Aaqqissussineq

Najugaq qimannangu perorsaasunngorniarneq

Perorsaanermik Ilinniarfik Najugaq qimannangu perorsaasutut ilinniarnissaq ukunani illoqarfinni pingasuusuni periarfisaavoq, tassalu Ilulissat, Nuuk aamma Sisimiut.

Ilinniakkap aaqqissugaanera una toorlugu atuarneqarsinnaavoq

Socialassistentitut ilinniarneq

Socialassistentitut ilinniarneq ulluinnarni taaneqartarpoq SAU. Qaammatini qulaaluani ilinniarneq ingerlanneqartarpoq.

Ilinniarniarluni tiguneqarnissamut piumasaqaatit

Tiguneqarnissamut piumasaqaataavoq isumaginninnermi ikiortitut ilinniarsimanissaq, soraarummeersimanermullu uppernarsaammi karakterit allassimasut pitsaanerpaat najoqqutarineqartarlutik.

Socialassistentitut allagartartaarsimagaanni GU’rsimasut naligalugit Perorsaasutut sammivilimmik bacheloritut ilinnialertoqarsinnaavoq.

Ilinniarneq qallunaatut ingerlanneqarneruvoq, peqqutaalluni GU’mi qallunaatut ilinniarneq naleqqatigitinneqarnissaa. Perorsaasutut sammivilimmik bacheloritut ilinniarneq qallunaatut ingerlanneqarneruvoq, atuakkallu tunngaviusut qallunaatuunerullutik.

Perorsaasutut sammivilimmik bacheloritut ilinnialerusunngikkaanni imal. ilinnialinngitsooraanni sulissutigineqarpoq isumaginninnerup immikoortortaanut sulilersinnaaneq.

Pilersaarutaavoq ukiut tamaasa eqimattat ataaseq inuit 15 missaani aallartittassasut

Ilinniakkap imarisaa, qallunaatut ilinniartitsinerup saniatigut, suliarineqaleruttorpoq, unalu quppersagaq nutarterusaarneqarumaarpoq suliarineqarnerata ingerlanerani.

Sammisassat pilersaarutaareersut uku eqqaaneqarsinnaapput; inuk ataaseq, eqimattat aammalu inuiaqatigiit alaatsinaallugit, soorlu kulturi aamma pinngortitaq, timerput aamma aalaariaatsit, isumaginninnermi suliaqarneq sammivigalugit eqimattat sumiginnakkat, attaveqaqatigiinneq  suleqatigiinnerlu, akerleriinnernik aaqqiisinnaaneq, IT aamma tusagassiutit. Sammisassat qallunaatut allattariarsornermut oqaluttariarsornermullu atatinneqassapput.

Ilinniartut avataaneersut ilinniartut inaannut inissinneqarsinnaapput, kisianni ilinniarneq qaammatini qulaaluaniinnaq ingerlanneqartarmat meeqqat nassarneqarsinnaanngillat.

Ilinniarneq pillugu nassuiarneqarluarnera una toorlugu atuarsinnaavat!

Perorsaanermik Ilinniarfimmut qinnuteqarniaraanni qinnuteqarfissaq kingulleq tassaavoq 1. marts.
Ilinniakkanut tamanut qinnuteqarniaraanni ulloq taanna atuuppoq.

Isumaginninnermi ikiortitut ilinniarneq

Isumaginninnermi ilinniarneq ulluinnarni taaneqartarpoq SHU. Ilinniakkap aaqqissugaanera una toorlugu atuarneqarsinnaavoq!

Ilinniarfiit 


Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini atuarfiit, (Ilulissani aamma Maniitsumi aggustimi aallartittarput, kiisalu Nuummi aamma Qaqortumi jannuaarimi aallartittarput, Perorsaanermik Ilinniarfik Ilulissaniittoq brancheskoleuvoq)

Suliffigineqalersinnaasut


Isumaginninnermi ikiorti ilinniarnerminik naammassereeruni makkunani atorfinissinnaavoq:

  • Ulluunerani paaqqinnittarfiit
  • Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit
  • Innarluutilinnik tunngasut
  • Utoqqarnut tunngasut
  • meeqqat atuarfianni 1. - 3. Klasse
  • pinerluuteqarsimasunut isumaginnittoqarfik

Isumaginninnermi ikiorti isumaginninnerup iluani tunngaviusumik suliassani, perorsaanermi sammisassaqartitsiniarlunilu suliassani suleqataasinnaanissaminut ilinniarsimasuuvoq. Sullissivinni atuisunut isumaginninnermi ikiorti suliassatigut inuttullu ikiuussinnaalluni. Isumaginninnermi ikiorti ilinniarnermit ilisimalikkamigut tunngavissaqarpoq perorsaanikkut suliassaviusunik suliassiissutigineqartunik akisussaaffiginnissinnaalluni.

Ilinniarniarluni tiguneqarnissamut piumasaqaatit


Ilinniartunngortussaq 10. klassemi soraarummeerluni angusisimassaaq misilitsinnermi kalaallisut minnerpaamik 4 karakteereralugu (ECTS malillugu karakteerileriaaseq malillugu D) aamma qallunaatut minnerpaamik 02 karakteereralugu (ECTS malillugu karakteerileriaaseq malillugu E).

Imaluunniit ilinniartunngortussaq sunngiffimmi atuartitsinermi kalaallisut misilitsissimassaaq minnerpaamik 4 karaktereralugu (ECTS malillugu karakteerileriaaseq malillugu D) aamma qallunaatut misilitsinnermi minnerpaamik 02 karaktereralugu (ECTS malillugu karakteerileriaaseq malillugu E),

imaluunniit Piareersarfik naammaginartumik angusaqarluni ingerlassimassallugu.

Ilikkagaqarfissaqqissut / naleqartitat tunngavii

PI/SPS'ip naleqartitatut tunngavii - kulturimik paasinninnermik, kikkut tamarmik oqartussaaqataanerannik aammattaaq inuit ataasiakkaat inuttut ilisimasassatigut ineriartortitaanissamut inissaqartitsinermik imaqartut - isumaginninnermi ikiortinngorniarluni ilinniarnermut tunngaviliisuussapput.

Isumaginninnermut ikiortip nammineerluni akisussaaffini oqartussaaffinilu ilisimaarissavai.

Taamaattumik ilinniarnerup sunniuteqaqataaffigissavai isumaginninnermi ikiortip nammineerluni akisussaasumik ilisimasassatigullu ilisimaarinnilluni suliassaviusunik ineriartortitsiartuaalernissaa. Aammattaaq isumaginninnermi ikiorti inunnut ataasiakkaanut tatiginninnermik takutitaqartassaaq, isumassuinermik takutitsisassalluni tunniussaqartassallunilu, kiisalu ajornartorsiutit anigorniarneqarnissaannut siunnerfeqartumik sulisassalluni.



Ilinniarnerup aaqqissuussaanera 


Ilinniarneq ukiunik marlunnik sivisussuseqarpoq, taakkunani sap.ak. 49 atuagarsorneq aamma sap.ak. 47 isumaginninnerup iluani sungiusarluni sulineq.

Atuagarsorneq pisarpoq piffissani pingasuni imatut:

  • atuagarsorneq 1 nunap immikkoortuani atuarfimmi
  • atuagarsorneq 2 nunap immikkoortuani atuarfimmi
  • atuagarsorneq 3 Ilulissani brancheskolemi



Sungiusarluni sulinermik ilinniarneq piffissanut marlunnut avitaavoq, sungiusarlunilu suliffimmi ataatsimi ingerlanneqassalluni.


Ilinniaqqinnissamut periarfissat


Suliffeqarfiit ataasiakkaat - kommunemi aamma Namminersorlutik Oqartussani - pingaartikkiartuinnarpaat ilinniaqqinneq - tamakkunanngalu PI/SPS suliniuteqakkajuttuusarpoq.

Isumaginninnermi ikiortitut ilinniarsimasoq ingerlaqqiffiusumik socialassistentitut ilinniaqqinnissaminut periafissaqarpoq.



Ilinniarnerup nalaani aningaasaqarneq


Ilinniarnerpit nalaani ilinniarnersiuteqassaatit - aamma piffissani ilinniarnernut atatillugu sungiusarfissanni marlunni.

Naatsorsuutigissavat annikinnerusumik atuartitsinermi atortunut assigiinngitsunut aningasartuuteqarnissat ilinniarnerit tamaat - annerpaamik kr. 1.000,00.

Ilinniarnerup aallartinnissaa

Ilulissani aamma Maniitsumi aggustimi tamarmik immikkut 25-nik ilinniartoqartussat aallartissapput. Aamma Nuummi Qaqortumilu januar atuaqatigiit marluk tamarmik 25-nik ilinniartoqartussataallartissapput.

Sumi najugaqarneq aallaavigalugu tassunga qaninnermi nunap immikkoortuani atuarfimmi tiguneqassaatit. Sumut inissiivittoqarnissaa nunap immikkoottuini atuarfiit aamma PI/SPS'ip aalajangertassavaat.

Ilinniarneq pillugu nassuiarneqarluarnera una toorlugu atuarsinnaavat!

Perorsaanermik Ilinniarfimmut qinnuteqarniaraanni qinnuteqarfissaq kingulleq tassaavoq 1. marts.
Ilinniakkanut tamanut qinnuteqarniaraanni ulloq taanna atuuppoq.

 

Ilinniarnerup aaqqissugaanera

 

Ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortinngorniarneq

Naalakkersuisut takorluugaat, uani allaqqasoq Ilinniarnissamut pilersaarut II ukioq 2014 – 2024, tassaasoq meeqqat tamarmik pisinnaatitaaffeqarput paaqqinnittarfinnut neqeroorfigitinnissamik, ilinniarneq ineriartornerlu sumiikkaluaraanni pissallugu, qanorluunniit inooqatigiissutsikkut kulturikkullu tunuliaqutaqaraluaraanni.
Naluneqanngitsutut Kalaallit Nunaat tamakkerlugu ilinniarsimasunik amigaateqartoqarpoq ulluunerani paaqqinnittarfinni, pingaartumillu nunaqarfinni illoqarfinnilu isorliunerusuni. Taamaattumik meeqqat avinngarusimasumiittut neqeroorfigineqarnerat annikinneruvoq imaluunniit neqeroorfigineqanngillat meeqqatut allatulli Kalaallit Nunaaniittunut. Taamaattumik meeqqanut tunngatillugu massakkut ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortinngorniarsinnaaneq aallartinneqarpoq Naalakkersuisut ilinniartitsinermut periusissaat malinniarlugu, maanna sulisunut ilinniarsimanngitsunut ungasianiik atuartitseriaatsimik perorsaanermik tunngasunik ilinniartitsisoqassaaq naannerusumik ilinniarnissaq siunertaralugu.
Ilinniarneq sulisunut ilinniarsimanngitsunut saaffiginnissaaq ullumikkut ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisunut aamma sulisussanut meeqqeriviit sananeqarneranik imaluunniit ulluunerani paaqqinnittarfiit malillugit.
Ilinniarnerup takissusaa sivikitsoq pitsaassusaalu Inuussutissarsiutinik ilinniarnertitaanertut naapertuutissaaq, taanna Isumaginninnermut ikiortitut ilinniarnissamut akuersissutaassalluni. Perorsaanermik Ilinniarfimmiik ilinniarneq aaqqissorneqarpoq neqeroorutigineqarlunilu. (PI/SPS)
Inatsisitigut tunngavissaq ilinniarnerup aaqqissuussaanerani imaappoq:
- Inuussutissarsiutinik ilinniartitsinerit aamma inuussutissarsiutinik ilinniartitsinerup iluani pikkorissaanerit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 19. maaji 2010-meersoq
- Inuussutissarsiutinik ilinniartitaanernermut tunngasut aqunneqarnera pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 20 ulloq 27. maaji 1991-imeersoq
- KIIP-ip kaajallaasitaa nr. 3/96 napparsimalluni soraasummeerneq pillugu misilitseqqinnerlu
- Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 3. december 2012-meersoq.
- Ilinniagaqarnersiutit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 21, 13. december 2012-meersoq
- Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 22. november 2011-meersoq
- Inersimasunik ilinniartitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 25, 7. december 2000-imeersoq
Ilinniarnerup aaqqissugaanera PI/SPS-miik suliarineqassaaq, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmiik akuerineqassalluni, Qitiusumik ilinniartitaanermut ataatsimiitsitaliamut saqqummiutereernerata kingorna.
2. Tiguneqarnissamut piumasaqaatit.
Qinnuteqartoq 18-leereersimassaaq meeqqat atuarfianilu inaarutaasumik soraarummeersimassaaq minnerpaamik kalaallisut karakteri 4 (13-skalami karakteri 7) aamma qallunaatut minnerpaamik karakteri 02 (13 skalami karakteri 6) imaluunniit ilinniarnermik aallarnisaaneq alla akuerisaasoq, assersuutigalugu Piareersarfik, imaluunniit sulisimanermik peqataasimanermik takussutissaqartumik peqaruni.
1.
PI/SPS immikkut ittumik akuersinissamut periarfissiisinnaavoq.
Piumasaqaataavoq ilinniarnerup aallartinnerani pillagaasimannginnermut uppernarsaat aammalu meeqqanut pinerliisimannginnermut uppernarsaat.
Pillagaasimanerup/Pillagaasimannginnerup allagartaani pinerluutinik ilinnialernissamut akuersissummut atorunnaarsitsinnaasunik allassimasoqassanngilaq.
2. Ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortip suliassai.
Ilinniarneq meeqqerivinni sulisunut ilinniarsimanngitsunut saaffiginnippoq, uani pineqarput meeraaqqerivinni, meeqqerivinni dagplejeritullu sulisunut, aamma meeqqeriveqarnerup iluani Kalaallit Nunaanni aaliangersimasunik inatsisinik sinaakkutinillu atuuttunik tunngaveqarput akisussaaffimmut aamma sulinermi atugassarititaasut eqqarsaatigalugit.
Meeqqat sullitaralugit annertuumik inuttut pissarsinarpoq aamma sulisutut ineriartornarluni. Suliarlu aappaatigut akisussaaffimmik annertuumik peqarpoq aamma ilungersornartarsinnaalluni, allat meeraat sullitarigaanni meeqqerivimmi imaluunniit dagplejerimi tamanna angajoqqaanik, suleqatinik sulisitsisumillu suleqatigiinnissamik ataavartumillu oqaloqatigiinnermik piumasaqaateqarpoq.
Taamaattumik ilinniarneq tunngaviusumik piumasaqaataavoq suliamut atorfimmullu ilisimaarinnittuunissaq, qanorluunniit ilinniarsimatigigaanni imaluunniit suliassat ulluunerani paaqqinnittarfinni suliarissagaanni, immikkut pingaaruteqarpoq meeqqat navianartorsiortut imaluunniit meeqqat immikkut pisariaqartitsisut akuulluarnissaannik ilaatinnissaannillu sulinissaq.
Meeqqerivimmi ikiortitut pingaarnertut perorsaanermik tunngasunik suliaqartassaatit taavalu isumaginninnermut tunngasunik suliaqartassallutit perorsaasutut ilinniagaqarsimasut suleqatigalugit. Nunaqarfinni illoqarfinnilu isorliunerusuni perorsaasutut ilinniarsimasunik amigaateqarfiusuni nammineerlutit suliassatit ilinniagaqarsimasumik siunnersorneqarnak kommunemili perorsaanermi siunnersortit suleqatigalugit suliarisassavatit.
Suliaq namminersorsinnaaassuseqarnermik piumasaqarfiuvoq taavalu akisussaassuseqarneq, piumassuseqarneq piginnaasaqarnerlu. Ulluunerani paaqqinnittarfinni ikiorti meeqqat pinnguarnissaannut ineriartornissaannullu periarfissiisinnaassuseqassaaq. Tamanna aamma imaappoq imminnut sammeqatigiinnissamut periarfissanik ujarlersinnaaneq meeqqat akornanni aamma meeqqat sulisullu akornanni. Angajoqqaanut attaveqarneq angajoqqaanullu ataatsimiisitsinermi peqataaneq taavalu oqartussaasunik ataatsimeeqateqarneq pisinnaasarpoq paaqqinniffiup pisortaata imal. sulisitsisup akuersereerneratigut.
Ulluinnarni neqeroorutaasuni sulisutut piumasaqaatit atungassarititaasullu aaliangersimasut atuupput.
3. Ilinniarnerup ilusaa, aaqqissorneqarnera imarisaalu.
Ilinniarnerup siunertarivaa ilinniartut tunngaviusumik suliamut inuttullu piginnaaneqarneq pissarsiaritissallugit ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortitut imal. dagplejeritut sulinermi.
Ilinniarneq Inuussutissarsiutinik ilinniartitaanermi ilinniarneruvoq naatsoq modulikkaartoq, pisariaqartitsineq naapertorlugu neqeroorutigineqartartoq. Ilinniarneq taamaalilluni aaliangersimasumik tiguneqarnissamut killigititaqanngilaq imal. aaliangersimasumik ullumik aallartiffeqanngilaq kisianni
aalaakkaasumik neqeroorutigineqartarpoq pisariaqartitsineq ilinniartussallu toqqammavii naapertorlugit, minnerpaamik qulit peqataassapput holdimik aallartitsiniaraanni.
2.
Ilinniarneq qaammatini qulingiluani sivisussuseqarpoq. Ilinniartitsinerup sivisussusaa ullut 30-upput, modulinik arfinilinnik malitseqarluni, ullunik tallimanik ilinniartitsinertalik. Moduulini tamani piareersarneq piumasaqaataasumillu suliassanik suliaqarneq piffissaqarfigineqassaaq.
Ilinniarneq naammassineqassaaq oqaluttariarsornermi misilitsinnertalimmik.
Ilinniartitseriaatsit ukuupput klassemi atuartitsineq, sungiusarneq, eqimattakkaarluni suleqatigiinneq, case-mik suliaqarneq, oqaloqatigiinnermut tunngaveqartumik ilinniarneq.
Moduulit tamaasa attaveqaatitigut ilinniartitsissutit ingerlanneqartassapput moduulini atuagassiissutini malinneqartut najoqqutaralugit.
Ilinniartitsineq tamarmi kalaallisut ingerlanneqarpoq.
Ilinniartitsisut ilinniartullu akornanni ilinniartoqatigiillu akornanni attaveqaateqartoqassaaq, ilinniartut IT-mut periarfissaat naapertorlugit. Holdit tamarmik PI/SPS-miik ilinniarnermi siunnersorteqassapput.
Naggataarutaasumik ilinniartitsineq misilitsinnerlu Ilulissani PI/SPS-imi ingerlanneqassaaq.
4.1 Moduulit ataasiakkaat siunertaat imarisaallu:
1. Meeqqerivimmi tunngasunut atugassarititaasut taavalu ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortip inissisimanera, akisussaaffii suliassaalu.
Moduulip siunertaa tassaavoq ilinniartoq atuuffissaminut suliassanullu ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortitut, dagplejeritullu ilinniartinnissaa, taavalu suliami atugassarititaasut piareersarfigissallugit, ullormut ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortitut kisimiilluni sulianut imaluunniit suleqatigiinni suliassaminut.
Ilinniartut ilinniarnerup naliginnaasumik ingerlasarneranik ilinniartinneqassapput, attaveqaatitigullu ikiuutit atorneqassallutik.
Ilinniartitsissutigineqassapput inatsisit atuuttut ulluunerani paaqqinnittarfinni imaluunniit dagplejerini atuuttut, ingerlatsinermi inatsisit atuuttut soorlu nipangiussisussaassuseqarnermut tunngasut, paasissutissanik aallersinnaatitaanermut pisussaatitaaneq, nalunaartussaatitaanermut pisussaaffiit, meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit, pisinnaatitsissut ilaalu ilanngullugit. Ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortip akisussaaffia pisussaaffiilu isiginiarneqassapput ulluinnarni suliassarititaasut taavalu piumasaqaatit perorsaasutut isumaginnittutullu, aaqqissuussaaneq aqutsinerlu taavalu suleqatigiinni suleqatigiillu allat akornanni suleqatigiinneq. Perorsaanermut tunngasunik sulinermi ileqqorissaarneq aamma ilinniartitsissutigineqassaaq.
2. Meeqqat timikkut, tarnikkut, paasinnittaatsikkut, misigissutsikkut aamma oqaatsitigut ineriartornerat. Meeqqat pisariaqartitaat, atugarisaat pisinnaatitaaffiilu.
Moduulip siunertaraa ilinniartut paasisimasaqarfigilissagaat piginnaasaqarfigilerlugulu meeqqat timikkut, tarnikkut oqaatsitigullu ineriartornerat malillugu sammisaqartitsisinnaanissaq.
3.
Taamaalilluni ineriartorneq ukunatigut takuneqarsinnaassaaq: Meeqqat tunngaviusumik pisariaqartitaat, atugarisaat, toqqissisimanerat ataqqinninnerlu meeqqamut ataasiakkaamut innarligassaannginneranut pisinnaatitaaffiinullu tunngatillugit.
Tunngaviusumik teoriit ilinniartitsissutigineqassapput aamma massakkut paasinnittariaatsit atuuttut atorlugit ukununnga tunngasut: Meeqqat timikkut, tarnikkut oqaatsitigullu ineriartornerat, perorsaaneq, ilikkariartorneq inuttullu pisinnaasaqassutsimik ineriartorneq. Moduulimi uku pingaarnertut sammineqassapput: Meeqqat pisariaqartitaat tunngaviilu assigiinngitsut, iluaqutissaat, atungarisaat, pisinnaatitaaffeqarnermut piumasaqaataat aamma makku sammineqassallutik attaveqatigiinneq, iliuuseqatigiittarneq eqimattatullu suleqatigiisinnaaneq.
Moduulip siunertaa naapertorlugu sullitassallu eqqarsaatigalugit ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortip sulianut pilersaarusiornermut, aallartitsisinnaanermut naammassinnissinnaaneranullu ikorfartorniarlugu periuutsit attuumassutillit, perorsaanermut tunngasut atugassat ilinniartitsissutigineqassapput. Moduulimi sammisassat kingulliit ukuupput: nerisassat, eqqiluisaarneq, aalaneq peqqinnerullu imminnut ataqatigiinnerat.
3. Meeqqat pinnguarnerat, ineriartornerat inuiaqatigiinnilu piginnaasaqarfiginnilernermi ineriartornerat, piorsarsimassutsikkut perorsaanerlu aallaavigalugit. Perorsaanermut tunngatillugu sammisassani aaqqissuussineq aqutsinerlu.
Moduulip siunertarivaa ilisimasaqalertitsinissaq aamma timitaliilluni sulinermi pinnguarnerup, ineriartornerup piginnaasaqarfiginnilernerullu qanoq imminnut atanerat. Taakkua atanerat ineriartornerallu kalaallit piorsarsimassusaanut, ileqquanut inuiaqatigiillu ineriartorneranut atassusilerneqassaaq. Inuttut piginnaasaqassuseq inersimasunik attaveqarnermi ineriartortarpoq, pinnguarnermi meeqqallu akornanni iliuuseqaqatigiinnermi, taava taanna tunngavigalugu makku ilinniartitsissutigineqassapput: assassornermi sammisassat, periutsit, meeqqap oqaasiinik, - aalariaatsikkut kiisalu inooqataanikkut kajumilersitsinermi/ineriakkiartortitsinermi nunatsinnit nunanillu allaniit isigalugu. Teoriit, pilersaarusiornermi sungiusarnerit tigussaasut, aaqqissuussinermi aqutsinermilu perorsaanermut tunngasunik sammisani aamma isigisamik tunngaveqarluni suliat moduulimi ilaapput.
4. Attaveqatigiinneq, inunnut allanut ataneq, iliuuseqatigiittarneq, suleqatigiinneq taavalu angajoqqaanik suleqateqarneq aporaannermilu aaqqiisinnaaneq.
Moduulip siunertaraa ilinniartut atuakkatigut aammalu timitaliilluni sulinermi pisinnasaqalernissaat ukunatigut attaveqatigiinneq, oqaloqatiginneriaatsit kiisalu meeqqanik angajoqqaanillu oqaloqateqarneq. Perorsaanermi sullissinermi attaveqatigiinneq ataavartoq pilersillugu, inunnut allanut atanerup pilersinnera, pilersaarusiornermi aaqqissuussinermilu angajoqqaat peqatigalugit suleqateqarneq.
4.
Angajoqqaanik suleqateqarneq ulluinnarni attaveqatigiinnermut oqaloqatigiinnermullu tunngavoq meeqqap atugarisaa ineriartorneralu pillugit, taavalu angajoqqaanik ajornakusoortumik oqaloqateqarneq.
Ilinniartut aporaannermi aaqqiisinnaanermik sungiusartinneqassapput, kiisalu ilisimasassatigut sakkussanillu atuisinnaanermik. Aporaannermik paasinnissinnaaneq, paasiniaaqqissaarneq aporaannermillu aaqqiisinnaaneq ilinniartitsinermi ilaatinneqassapput.
5. Meeqqat immikkut pisariaqartitallit imaluunniit ajornartorsiutillit. Ulluunerani paaqqinnittarfimmi inooqataalersitsineq, ataatsimoortitsineq, peqataatitsineq.
Moduulip siunertarivaa ilinniartut paasisimasaqarfigilissagaat ulluunerani neqeroorutini meeqqerisutut ikiortip meeqqat immikkut pisariaqartitsisut ajornartorsiutillillu naapittarnissaat sullittarnissaalu aamma qanoq ulluunerani paaqqinnittarfiup meeqqat pitsaasumik ilaliutsillugit ikiorsinnaanissai taavalu meeqqerisutut ikiortip inissisimanera suliassaalu suliami ilinniarsimasutut sulinissaa. Meeqqat timikkut tarnikkullu innarluutiliusinnaapput, paaqqutarinerlutat, aliasuttut ajornartoortullu taavalu ineriartornermi akornutillit il.il.
Ilinniartitaaneq qulaani taaneqartuni sullinniakkanut sammivoq, tunngaviusumillu atuakkatigut ilisimasat, perorsaanilerinermi suliniutaasut suliat akimorlugit suleqatigiit sullinniakkat aallaavigalugit tunniunneqartarlutik. Inooqataalersitsineq, ataatsimoortitsineq, peqataatitsineq aallaavigalugit ilinniartitsissutigineqartarput.
6. Meeqqanut meeqqerivinniittunut tunngatillugu teoriit, periutsit aamma perorsaanilerinermi suleriutsit. Sullivimmi sulineq, namminersorlunilu sulineq. Meeqqerisutut ikiorti suleqatitut maligassiuisutullu. Inuttut ineriartorneq ingerlariaqqinnissamullu oqaloqateqarneq.
Moduulip siunertarivaa eqikkaanermi suliaqarneq, atassusiineq ataatsimoortitsinerlu ilinniarneq tamaat moduulillu assigiinngitsut isigalugit. Saniatigullu ilinniartoq inaarutaasumik attuumassutilimmik teoriinik periutsinik timitaliinissaa atassusiinissaalu isumagineqassaaq meeqqerisutut ikiortip ilinniarsimanerata inissimanera suliassaalu naleqquttumik eqqarsaatigalugit. Ilutigitillugu assigiissutit assigiinngissutsillu isiginiarneqassapput dagplejeritut suliaqarnermi ulluuneranilu paaqqinnittarfinni sulisutut sulinermi.
Ilinniartitsissutigineqassapput perorsaanermi teoriit atuuttut attuumassutillit, meeraaqqerivimmi meeqqanut tunngatillugu, nunatsinni sullinniakkat inuiaqatigiinni politikkikkut suliniutaasut aallaavigalugit. Ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortip inissisimaffia inuttut tapertaasussatut, maligassiuisutut isiginiarneqassaaq, inuttullu nammineq piginnaaneqarfiit ilikkakkallu aallaavigalugit, ingerlaavartumik pisariaqartitat periarfissallu inuttut ineriartornermut uanilu ingerlatsinermi ingerlariaqqinnissamut oqaloqateqarneq sakkussatut isigalugu.
5.
4. Angerlarsimaffimmi suliassaq misilitsinnerlu.
Moduulit tamaasa angerlarsimaffimmi suliaqarnermik naammassineqartassapput. Suliassaq allattariarsornermik imaluunniit timitaliinermik suliaasinnaavoq, ulluunerani meeqqanik sullissinermi ikiortip ulluunerani paaqqinnittarfimmi imaluunniit dagplejeritut ulluinnarni suliaanut attuumassuteqartillugit. Ilinniarneq naammasineqassaaq kisimiilluni oqaluttariarsornermi misilitsinnermik, kalaallisut karakterskala (GGS) atorneqassaaq avataaniik naliliisoqarluni. Misilitsinneq PI/SPS-imi inissisimassaaq ilinniarnermi moduulimi kingullermi imaluunniit immikkut misilitsinnertut inissinneqassalluni.
5. Napparsimalluni misilitsinnissamut misilitseqqinnissamullu malittarisassat taavalu moduulit suliassartai.
6.1 Napparsimalluni soraarummeerneq.
Ilinniartoq naggataarutaasumik misilitsinnermi peqataanngikkuni napparsimaneq imaluunniit akuerisaasumik peqquteqarluni peqanngikkuni napparsimalluni soraarummerneq neqeroorutigineqassaaq, nakorsamik allagartamik tunniussisoqarsimappat imaluunniit allamik uppernarsaammik takussutissaqarpat.
Napparsimaneq pillugu nalunaarut PI/SPS-mut nalunaarutigineqarsimassaaq misilitsinneq sioqqullugu, nakorsamillu allagartamik tunniussisoqassaaq ullut pingasut qaangiutsinnagit.
Napparsimalluni soraarumeerneq ingerlanneqassaaq naliginnaasumik misilitsitsinermi kingusinnerpaamik qaammat ataaseq qaangiunnerani.
PI/SPS-mi rektori immikkut ittumik akuersisinnaatitaavoq piffissaq eqqorlugu napparsimanermik imaluunniit immikkut ittumik pisoqarsimatillugu nalunaaruteqartoqarsimanngippat.
Nakorsamit allagartaq PI/SPS-ip aningaasartuutit akilissavai.
Napparsimalluni soraarummeerneq ingerlanneqassooq KIIIP-ip kaajallaasitaa malillugu, nr. 3/96.
6.2 Misilitseqqinnerit moduulillu suliassartai.
Ilinniartoq moduulit suliassartaani angusisimanngikkuni ataasiarluni periarfissaqarpoq suliaqaqqissinnaalluni, suliassaq siulleq angusiffiginngisaq aallaavigineqarsinnaalluni. Ilinniartoq ilinniarnerminik ingerlaannaarsinnaavoq, moduulilli tamarmik angusiffiussapput inaarutaasumik misilitsinniaraanni.
Ilinniartoq ilinniarnerup naammassinerani misilitsinnermi angusinngitsoortoq, periarfissaqarpoq marloriaq misilitseqqissinnaalluni.
Immikkut ittumik pisoqartillugu PI/SPS-imi rektori ilinniartup misilitseqqinnissaanut akuersisinnaavoq.
6.
6.3 Naammagittaalliorsinnaaneq.
Nammagittaaliutigineqarsinnaasut:
-Naliliinerup toqqammavia
-Misilitsinnerup ingerlanera
- karakteriliineq
Naammagittaalliut misilitsereernerup kingorna kingusinnerpaamik ullut arfineq pingasut qaangiunnerani PI/SPS-mut allakkatigut nassiunneqassaaq.
PI/SPS-ip naammagittaalliuut suliarissavaa. Naammagittaalliuut naammagineqanngippat uunga ingerlatinneqassaaq:
Qitiusumik ilinniartitaanermut ataatsimiisitaliaq, Box 519, 3952 Ilulissat.
PI/SPS-ip aaliangigaa aallaavigalugu ilinniartup allakkatigut naammagittaalliuutini tunngavilersorlugu Qitiusumik ilinniartitaanermut ataatsimiititaliamut nassiussinnaavaa, sapaatit akunnerit sisamat iluani tingusimaneraniik.
Qitiusumik ilinniartitaanermut ataatsimiititaliap aaliangigaa allanngortinneqarsinnaanngilaq.
6. Ilinniagaqarnersiutit pillugit.
Ilinniagaqarnersiutinut tunngatillugu ilinniartoq Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmut (USF) ilinniagaqarnersiutinik qinnuteqarsinnaavoq.
Illinniagaqarnersiutinut tunngatillugu Ilinniagaqarnersiuteqartitsivimmut (USF) maalaaruteqartoqarsinnaavoq.
7. Ilinniarnerup nalaani peqanngittarneq.
PI/SPS-ip suliarissavai takkuttussaatitaanermi tunniussinissamullu aalajangersakkat, Qitiusumik Ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliamik akuerineqarsimasut.
Ilinniarnerup nalaani aggertarnissaq pisussaaffigineqarpoq.
8.1. Ilinniarunnaarallarneq.
Ilinniarnerup sivikinnera pissutigalugu ilinniarunnaarallarnermik qinnuteqartoqarsinnaanngilaq.
8. Aaliangersakkat allat.
Ilinniarnerup sivisussusaa, ilinniartitsinermi sumiiffissat assigisaallu PI/SPS-miik aaqqissuunneqassapput. Ilinniarneq akiliutitaqanngilaq, PI/SPS-illu ilinniartup ilinniarnermut tunngasunik aningaasartuutai akilissavai, -angalaneq –ineqarneq, -ilinniarneq tamaat misilitsitsinneq, kiisalu misilitsinnermi atortussat.

 

Perorsaanermik Ilinniarfimmut qinnuteqarniaraanni qinnuteqarfissaq kingulleq tassaavoq 1. marts.

Ilinniakkanut tamanut qinnuteqarniaraanni ulloq taanna atuuppoq.